Vuosisatojen Eräperinne

Teksti: Seppo Takamaa

Entisajan eränkäyntiä

Maanviljely ja karjanhoito olivat 1500-luvun loppupuolella kauhavalaisten pääelinkeinot, mutta myös ”metsänotuksilla” oli merkitystä pitäjän asukkaiden ruokakomennossa. Syötävää riistaa olivat tuolloin metsäkanalinnut, jänis, peura ja hirvi. Suurriistan eli lähinnä karhun sekä turkiseläinten metsästys olivat jo tuolloin valtiovallan säätelyssä ja valvonnassa, sillä turkisten kysyntä oli kasvanut, mutta turkiseläimet vähentyneet.

Valtiovalta määräsi 1500-luvulta lähtien rauhoitusaikoja estääkseen riistaeläinten pyynnin lisääntymisaikoina ja turkisriistan pyynnin kesäkarvaisena. Sittemmin tervanpoltto vei Kauhavankin miesväen ajan niin tarkkaan, että metsästys jäi vähemmälle.

”Seura ei syntynyt pelkästään tarpeesta säädellä metsästystä, vaan halusta vaalia yhteisöllisyyttä, joka metsän siimeksessä syntyy.”

Seuran perustajajäsenet, 1954

Metsästysseuran perustaminen

Ensimmäiset metsästysseurat syntyivät Suomessa jo 1800-luvun lopulla, mutta enimmät vasta 1900-luvun puolella. Kauhavan vanhin metsästysyhdistys on Kauhavan Metsästysseura, joka perustettiin jo vuonna 1932.

Alakylän Metsästysseuran ensimmäinen kokous pidettiin 15. elokuuta 1954. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Kankaanpää ja sihteeriksi Toivo Lauri. Kokouksessa oli ollut läsnä kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta Mäenpään ja Pernaan suunnan miestä.

Johtokuntaan valittiin Vilkas ja Valde Hemminki, Niilo Jaakkola, Martti Järvi, Arvo Kankaanpää, Toivo Lauri, Atte Pernaa, Matti Y. Sippola, Ville Varpaluoma sekä Arvo Viitamäki. Seuran jäseniksi päätettiin ottaa maanomistajia sekä ns. maksavia jäseniä. Ensimmäisen toimintavuoden päättyessä seurassa olikin jo 78 jäsentä.

Pienriista – riekosta rappikanaan

Toimintakertomuksissa on esitetty vuosittain arvioita kuluneen kauden riistatilanteesta. Huippua on pitäjässä edustanut metsästyskausi 1965–66, jolloin saalisluettelon mukaan alakyläläistenkin eräksi on korjattu 46 metsoa, 117 teertä, 100 peltopyytä, 49 sepelkyyhkyä ja 113 sorsaa.

Ensimmäiset fasaanit on taajaman ympäristöön ”istutettu” aivan 1970-luvun alussa. Kanta onkin ollut runsaimmillaan noin 90-luvun puolivälin paikkeilla.

Hirvet – metsänrehulla kasvatetut

Seuran ensimmäinen hirvenkaatolupa anottiin syksylle 1955. Puuhamiehenä toimi Arvo Kankaanpää, joka nimettiin myös jahtipäälliköksi. Metsästysseuran ensimmäinen hirvijahti oli päättyä vesiperään, mutta viimeisenä jahtipäivänä Martti Järvi onnistui kaatamaan 187 kiloa teuraspainoltaan olleen uroshirven Mäkijärven eteläpäästä.

Vuosi 1982 herätti hämmästystä, sillä hirviä oli alueella runsaasti ja kaatoluvatkin saatiin peräti 55 otukselle. Hirvikarjasta kaadettiin vaikeuksitta 53 päätä — varovaisestikin laskien syksyn tulos oli 7–8 tonnia lihaa.

Alakylän suurimman hirven kaatajan titteliä piti hallussaan Matti Viitanen vuodesta 1976 kaatamallaan uroshirvellä, joka painoi 272 kiloa. Komein sarvikruunu on ollut Kauko Kankaanpään 1981 ampumalla sonnilla, jonka lapioissa oli 20 piikkiä ja joka arvosteltiin kultamitalin arvoiseksi.

Riistanhoitoa

Seurassa on pyritty verottamaan riistaa kestävän käytön periaatteella. Pienriistaa oli runsaasti vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin kanta on vähentynyt. Metso kiellettiin vuonna 1969 ja vuodesta 1991 metson täyskielto on ollut voimassa yhtäjaksoisesti.

Riistapeltoja on tehty 1960-luvun loppupuolelta alkaen. Vesilintujen elinoloja on paranneltu lähinnä Iso Vuosjärvellä, jossa toteutettiin suurimittainen vesilintuprojekti 1996. Riistanhoitoyhdistyksen tunnustuksena riistan hyväksi tehdystä työstä on metsästysseurastamme palkittu Vilkas Hemminki 1989, Kyösti Kettunen 1993, Eeli Annala 1997 ja Veli Mäkipernaa 2001 vuoden riistanhoitajan tittelillä.